sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Bernd Franzinger: Bombenstimmung

Bombenstimmung on hyvin paikallinen rikosromaani. Kirjailija Franzinger asuu Kaiserslauternissa ja sijoittaa dekkarinsa sinne. Koska olen käynyt Kaiserslauternissa monta kertaa ja asunutkin siellä muutaman kuukauden, kirjan lukemisessa oli minulle tavallista enemmän mielenkiintoa. Suomeksi käyttäisin kirjasta nimeä Räjähdysherkkää, joka ei ole suinkaan suora suomennos, mutta vastaa kaksoismerkitystä, joka on saksalaisella nimellä.

Yläkuvassa on Fructhalle. Se on entinen kauppahalli, josta on tehty kulttuurikeskus. Bombenstimmungin lähtötilanne on pommiuhkaus. Fructhalle uhataan räjäyttää, kun siellä on menossa suositun tietokilpailun suora televisiolähetys. Kiristäjä vaatii kilpailun palkintona olevaa 10 miljoonaa euroa. Vaatimuksen vahvistamiseksi hän räjäyttää kaksi taidemuseo Pfalzgalerien edessä olevaa veistosta lähetyksen ollessa käynnissä. Samalla yksi ohikulkija saa surmansa.

Koska teko viittaa terrorismiyhteyksiin, osavaltion poliisi ottaa vastuun tutkimuksista. Paikallisen poliisin murharyhmän päällikkö Tannenberg aloittaa omat selvityksensä kielloista huolimatta apunaan rikosteknikko, yksi alaisensa sekä hyvä ystävänsä oikeuslääkäri  Dr. Schönthaler. Seuraa paljon puhetta ja vähän toimintaa. Toistoa on aika paljon, kun neljän hengen tutkimusryhmä käy tapahtumia läpi. Tannenbergin ja Dr. Schönthalerin naljailu lienee tarkoitettu humoristiseksi, mutta ei purrut minuun. Rikosromaanina Bombenstimmung on varsin keskinkertainen.

Tuttuja paikkoja oli kuitenkin mukava bongata, jopa suurimman osan kadunnimistä tunnistin. Jalkapalloseura FC Kaiserslauternin faneilla oli oma osansa jutun selvittämisessä. Ja olivatpa Kaiserslauternin japanilaisen puutarhan karpitkin päässeet kirjaan.

Kaiserslautern ei ole mitenkään kaunis kaupunki ja aina kun siellä yrittää ottaa kuvia, niihin tulee autoja. Alla on kuitenkin muutama kuva kirjan tapahtumiin liittyvistä paikoista.
Pfalzgalerie.

Beethovenstrasse. Tannenbergin kotikatu.

Pfaffplatz, jossa kirjassa (mutta ei todellisuudessa) on poliisin päämaja.
Japanilaisen puutarhan karpit.


Bernd Franzinger: Bombenstimmung
Gmeiner 2012, 3. painos, 325 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 2006

tiistai 9. toukokuuta 2017

Naisten aakkoset: Q

Q on kirjain vaikeimmasta päästä Naisten aakkosiin. Vaati hieman googlailua, mutta sain kaikki kohdat täytetyksi. Kertaukseksi kysymykset:
  1. Kuka on suosikkikirjailijasi?
  2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
  3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille? Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.
  1. Elena Quiroga. Suosikki yksinkertaisesti siitä syystä, että on ainoa Q-nainen, jonka kirjan olen lukenut. Luin Kastanjapuun tänä vuonna.
  2. Quintina Valero. Valero on espanjalainen valokuvaaja, joka keskittyy ihmisoikeuksiin ja humanitaarisiin kriiseihin. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluu sarja Elämää Tšernobylin jäkeen. Quintina Valeron valokuvia löytyy netistä helposti nimihaulla.
  3. a) Qiu Jin. Qiu Jin oli kiinalainen runoilija, esseisti ja feministi, joka mestattiin vuonna 1907. Pari hänen runoaan löytyy englanninkielisestä Wikipediasta. Toinen alkaa: "Sun and moon have no light left, earth is dark;/Our women's world is sunk so deep, who can help us?"
Aikaisemmat sarjan postaukseni: ABCDEFGHIJKLMN, O, P.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Kuukauden nobelisti Winston Churchill: Kansa nousee

Winston Churchillin palkitseminen kirjallisuuden Nobelilla on varmasti yksi Nobel-komitean omituisimpia ratkaisuja. Kansa nousee on Churchillin ainoa romaani. Alkuteoksen nimi on Savrola ja se on vuodelta 1900.

Laurania on kuvitteellinen valtio Välimeren rannalla. Romaanihenkilöiden nimet ovat tosin kovin italialaisvoittoisia. Presidenttinä on sisällissodan voittanut Antonio Molara, joka on hallituksineen kumonnut vanhan perustuslain ja ryhtynyt käytännössä diktaattoriksi. Savrola on Molaraa vastustavan vapauspuolueen johtaja. Hän on nuori ja karismaattinen kansan suosikki, jonka tavoitteena on vapauden palauttaminen maahan, vaikka vallankumouksen avulla. Vallankumous tapahtuukin ja juuri sitä kuvataan kirjassa.

Kansa nousee on huvittava kirjallinen yritelmä. Se on kömpelö ja mahtipontinen, osin jopa lapsellinen. Siitä ovat esimerkkinä Savrolan ja presidentin nuoren kauniin vaimon väliset kohtaukset. Dialogi, jota on onneksi vähän, on sellaista, että kukaan ei puhu niin. Omimmalla alueellaan Churchill on kuvatessaan presidentille uskollisena pysyneen laivaston manööverejä Lauranian edustalla.

Kirjan alussa on yksi kohta, joka kiinnitti huomioni. Savrolan puoluetoveri Moret puhui kansanjoukolle eräästä presidentin päätöksestä niin, että syntyi mellakka. Presidentti harkitsi Moret’n pidättämistä perusteenaan laissa sanottu: Yllyttäminen väkivaltaisiin tekoihin valtion päämiestä kohtaan väärin tulkitsemalla tai muulla tavoin. Tuota tapahtuu joissakin maissa nykyisinkin.

Churchillin Nobelin perustana ei ole ainakaan tämä kirja. Nobelkomitean perustelu palkinnolle olikin "for his mastery of historical and biographical description as well as for brilliant oratory in defending exalted human values".  Churchillin puheita on julkaistu kokoelmina. Hänen suurteoksensa on toisen maailmansodan historia The Second World War. Sitä on luettu Jokken kirjanurkassa.

Winston Churchill: Kansa nousee
Suomentanut Toivo Wallenius
Karisto 1956, 2. painos, 221 s.
Englanninkielinen alkuteos Savrola 1900

*********** 
Savrola on sankari, joten Helmet-haasteessa Kansa nousee pääsee kohtaan 21. Sankaritarina.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Karin Fossum: Carmen Zita ja kuolema

Carmen Zita ja kuolema kuuluu Fossumin komisario Konrad Sejer -sarjaan. Sejer on sama melankolinen pohdiskelija kuin ennenkin. Hän asustaa koiransa Frankin kanssa, nauttii iltaisin yhden savukkeen ja viskin, ja joutuu tässä kirjassa miettimään omaa kuolevaisuuttaan.

Carmen Zita on hyvin nuori vaimo ja äiti, jonka vuoden ja neljän kuukauden ikäinen poika hukkuu. Sejer ja hänen komisarionsa Jacob Skarre aavistelevat jutussa jotain hämärää.

Fossumin psykologisissa dekkareissa ei ole raakoja kuvauksia, eikä niiden pääpaino ole rikoksen selvittämisessä. Hän keskittyy rikoksen seurauksiin: mitä tapahtuu ihmisille, joita se koskettaa. Toinen painotus on rikollisessa itsessään: millainen hän on, mikä saa hänet tekemään rikoksen.

Carmen Zita ja kuolema ei ole parasta Fossumia. Se junnaa välillä paikallaan. Lukeminen on joissakin kohdissa epämiellyttävää, koska uhri on pieni lapsi. Loppuratkaisukin on aika epäuskottava. Fossumiin tutustumista ei kannata aloittaa tästä kirjasta, vaan jostakin sarjan aiemmista osista (esimerkiksi Älä katso taaksesi! tai Piru valoa kantaa).

Karin Fossum: Carmen Zita ja kuolema
Suomentanut Tarja Teva
Johnny Kniga 2014, 216 s.
Norjankielinen alkuteos Carmen Zita og døden 2013

**********
Helmet-haaste: 35. Kirjan nimessä on erisnimi. Alkukieli on norja, joten kirja sopii myös Frau, Signora & Bibi -haasteeseen.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Simone de Beauvoir: Ajan haasteet

Ajan haasteet on Simone de Beauvoirin muistelmakirja vuosilta 1944-1952. Kirjailijoiden muistelmat ovat antoisaa luettavaa. Niissä on hyvää ajankuvaa ja taustatietoa kirjailijan teoksiin.

Kirja alkaa iloisissa tunnelmissa, kun Pariisin saksalaismiehitys on juuri päättynyt. Kansallinen yhtenäisyys katoaa varsin pian ja politiikassa palataan riitaisiin kuppikuntiin. Kirjan tylsimmät osat ovatkin pitkälliset kuvaukset ranskalaisten intellektuellien erimielisyyksistä, varsinkin kun osa on nykysuomalaiselle täysin tuntemattomia. Joukossa on Camus’n ja Giacomettin tapaisia kuuluisuuksia, mutta ainakaan minä en tiennyt keitä olivat esimerkiksi Bost (toimittaja), Koestler (toimittaja ja kirjailija) ja Merleau-Ponty (filosofi). Tuo viimeinen on kyllä omaa sivistymättömyyttäni. Lukemista ei helpottanut se, että de Beauvoir käyttää vain sukunimiä.

De Beauvoir kirjoittaa paljon Sartren ajatuksista ja filosofiasta. Hän seuraa läheltä eksistentialismin kehittymistä ja vaikuttaa siihen tietysti itsekin. Yksityiselämän puolelta selviää, kuinka avoin de Beauvoirin ja Sartren suhde oli. Kirjan kuvaamana aikana kummallakin oli vakava rakkaussuhde (de Beauvoirilla yhdysvaltalaisen Pulitzer-voittajan Nelson Algrenin kanssa), mutta siitä huolimatta he pysyivät koko ajan yhdessä.

De Beauvoir matkusti paljon, joko yksin tai Sartren kanssa. Heitä kutsuttiin pitämään luentoja ja esitelmiä eri puolille maailmaa ja lisäksi he matkustelivat lomilla. De Beauvoir toteaakin olevansa onnekas, kun pääsee matkustamaan sellaisena aikana. Kuvaukset sodan jälkeisestä Euroopasta (Sveitsi, Italia, Portugali, Norja, Islanti) ja varsinkin Afrikasta ovat muistelmien parasta luettavaa.

Ajan haasteiden aikaan osuvat de Beauvoirin tunnetuimmat teokset. Toinen sukupuoli ilmestyi 1949 ja Mandariineja hän kirjoitti (ilmestyi 1954). Valitettavasti en ole lukenut kumpaakaan, mutta jos – ja kun, toivottavasti – ne luen, palaan tähän kirjaan, jossa de Beauvoir kuvaa kirjoittamisprosessiaan, tavoitteitaan ja omia tuntemuksiaan vuosia kirjojen ilmestymisen jälkeen.

Simone de Beauvoir: Ajan haasteet
Suomentanut Anna-Maija Viitanen
Kirjayhtymä 1990, 356 s.
Ranskankielinen alkuteos La force de choses I 1963

***********
Helmet-haaste: 36. Elämäkerta tai muistelmateos.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Asko Sahlberg: Herodes

Pidän historiallisista romaaneista, vaikka en ole sellaisia vähään aikaan lukenut. Mika Waltarin ylittänyttä sillä alalla ei mielestäni ole. Muutaman kirjabloggaajaystävän suosituksesta otin luettavakseni Asko Sahlbergin Herodeksen.

Herodes on Galilean ja Perean ruhtinaan Herodes Antipaan elämäkerta pääosin hänen itsensä kertomana. Tiedämme Herodeksen Raamatusta. Juuri hän oli ruhtinaana Johannes Kastajan ja Jeesuksen (kirjassa Jeshua) aikaan. Kuuluisa Salome oli Herodeksen vaimon Herodiaan tytär.

Kirjan Herodes on ihminen inhimillisine tunteineen. Hän tuntee intohimoa, vihaa, raivoa, ja vanhuuden lähestyessä entistä enemmän omantunnontuskia. Häntä vaivaa erityisesti Profeetan (Johannes) surmaaminen. 

Valta seurauksineen on Herodeksen teemoja. Rooman imperaattoreiden ympärillä tapahtuvaa valtataistelua seurataan sivusta. Olen lukenut samoja aikoja sivuavat romaanit Tiberius oli rakkauteni (kevyehkö) ja Minä, Claudius (vakavampi). Voi vain ihmetellä, miten ihmiset ovat pyrkineet, ja pyrkivät, valtaan keinolla millä hyvänsä. Kilpailijoita tapatetaan ja myrkytetään. Herodeskaan ei ole vapaa vallanhimosta. Hän syntyi ruhtinaaksi, mutta miettii välillä, olisiko ollut onnellisempi, jos olisi syntynyt kalastajaksi tai köydenpunojaksi.
”Haluan sulkeutua omaan huoneeseeni ja kuunnella hiljaisuutta. On sattunut, että kun kuuntelen kyllin tarkkaavaisesti, kuulen hiljaisuudessa elämäni vapauttavan mitättömyyden.”
Herodes on hyvä lisä Rooman historiasta ammentaviin romaaneihin. Eikä sen sivumäärää kannata pelästyä. Juonta, juonitteluja, henkilöhahmoja  elämää  riittää joka sivulle.

Herodeksesta on kirjoitettu monessa blogissa. Esimerkiksi Suketuksen se sai kiinnostumaan antiikista ja Arjasta kirja oli kuin modernisoitu laitos Sinuhesta.

Asko Sahlberg: Herodes
WSOY 2013, 680 s.

*********** 
Herodes kuuluu minulla Helmet-haasteen kohtaan 2. Kirjablogissa kehuttu kirja.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Naisten aakkoset: P

Pääsiäisviikolle sopivasti naisten aakkosissa on vuorossa kirjain P. Kysymyksethän ovat:
  1. Kuka on suosikkikirjailijasi?
  2. Muutakin kulttuuria on olemassa kuin kirjallisuutta. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?
  3. Kaksi vaihtoehtoista kysymystä (voit tietysti vastata molempiin, jos haluat): a) Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? b) Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille? Tässä myös muut alueet kuin kulttuuri käyvät.
Vastaukset tähän oli helppo löytää.
  1. Pirkko Saisio. Lukemistani Saision kirjoista olen pitänyt eniten esikoisteoksesta Elämänmeno ja Finlandia-palkinnon voittaneesta Punaisesta erokirjasta. Elämänmeno on jatkoa suomalaisen realistisen työläiskirjallisuuden perinteeseen. Punainen erokirja on aivan erilainen, mutta omalla tavallaan vaikuttava.
  2. Pirjo Honkasalo. Miesvaltaisella alalla kansainvälistä mainetta saavuttanut elokuvaohjaaja ja dokumentaristi, joka uskaltaa tarttua vaikeisiin aiheisiin.
  3. a) Sylvia Plath. Plath kuuluu pitkälle "pitäisi lukea, mutta ..." -listalleni.