Sinisen linnan Maria antoi minulle seuraavat viisi sanaa.
Sunnuntai. Vapaapäivä. Sunnuntaisin ei tarvitse tehdä töitä, kuin ehkä vähän. Saa lukea lehden rauhassa kahvikupin äärellä, ehtii lukea ja blogata, ja viettää aikaa miehen kanssa.
Valo. Viime viikolla näin niin kauniin auringonnousun, että kauniimpaa ei voi olla. Torstaiaamuna seitsemän maissa, kun alkoi tulla valoisaa. Taivas ja pilvet olivat ihmeellisen sinisiä ja punaisia. Värejä on tässä mahdotonta kuvailla.
Ihailen. Nelson Mandelaa. Olen joskus ajatellut, elääkö nykyisin yhtään poliitikkoa, joka jäisi historiaan positiivisessa mielessä. Minusta Nelson Mandela jää.
Rentoudun. Lukemalla (tosi yllättävää). Katsomalla elokuvia, aerobiccaamalla, juttelemalla ystävien kanssa viinilasillisen äärellä.
Runot. Runot eivät merkitse minulle yhtä paljon kuin romaanit. Olen lukenut aika vähän runoja, enkä osaa niitä ulkoa. Muutama runoilija on tehnyt minuun vaikutuksen, Neruda, kun olin nuori, ja Szymborska nyt myöhemmin.
Tämä kiva haaste on kiertänyt blogeissa niin, että varmaan kaikki halukkaat ovat jo siihen osallistuneet. Mutta jos nyt vielä joku haluaa omat viisi sanaansa, niin ne voi pyytää minulta tämän tekstin kommenteissa.
Ihana tomera talitiainen!
VastaaPoistaJa kivat vastaukset sinulla. Sunnuntait ovat kyllä aarre tällä hetkellä minunkin elämässäni.
Muistelen, että olit kiinnostunut Nobel-romaaneista ja sama näyttäisi pätevän runoihin; eivätkös Neruda ja Szymborskakin ole Nobelisteja? Jännä nähä, miten Nobel-visassasi käy :).
VastaaPoistaKuvassa on juuri pihapöntöstämme ulos lentänyt pikkuinen talitiainen toissakesältä. Se jäi söpösti pihalle pensaaseen nököttämään.
VastaaPoistaNeruda ja Szymborska ovat tosiaan nobelisteja, mutta kaikki Nobel-palkinnon saaneet runoilijat eivät ole tehneet minuun vaikutusta (esim. Heaney).