Nyt
paikkasin klassikkohaasteen avulla nolon aukon sivistyksessäni. Olen nähnyt Työmiehen
vaimon näyttämöllä, mutta Canthin proosaa en ollut lukenut.
Hanna on
varakkaan kuopiolaisperheen tytär. Kirjan alussa hän on 16-vuotias toiveikas
koululainen. Kirjan lopussa hän on 21-vuotias nuori nainen, mutta elämänilonsa
menettänyt.
Canth
pureutuu Hannassa naisten rajallisiin
mahdollisuuksiin. Porvarisperheen tyttären tulevaisuus oli avioliitossa.
Opiskelu ei ollut vaihtoehto. Hanna olisi halunnut opettajaksi, mutta sen
toiveen isä tyrmäsi ivallisesti. Koulun loputtua Hanna jäi kotiin. Ensimmäinen
kouluaikainen ihastuminen kaatui väärinymmärrykseen. Isä olisi halunnut Hannan
myöntyvän rikkaalle, mutta Hannaa paljon vanhemmalle miehelle. Ei Hannaa nyt
sentään pakotettu naimisiin, mutta kun hän torjui kosinnan, hän joutui isänsä
silmissä epäsuosioon.
Varsinainen
epäonni sattui, kun Hanna rakastui – luuli rakastuneensa – papiksi aikoneeseen
nuoreen mieheen. He olivat salakihloissa, mutta mies menikin julkikihloihin
serkkunsa kanssa. Sitä Hannan mielenterveys ei kestänyt. Nykytiedolla sanoisin,
että hän masentui vakavasti. Eikä Hannan masennus johtunut pelkästään hylätyksi
tulemisesta. Hänen elämässään ei ollut mitään mielekästä. Hänestä oli tullut
perheensä ompelija. Isällä ja veljellä riitti paitoja. Masennusta kukaan ei
huomannut, tai ymmärtänyt.
Hanna ei suinkaan
ole tylsä yhden asian tendenssikirjoitus, vaan täysi pienoisromaani.
Canth on luonut vivahteikasta ajankuvaa Hannan taustalle. Nuoret kävivät koulua
ja huvittelivat, Hannalla oli ystäviä. Tosin tyttöjen välisessä ystävyydessä oli
piikkinsä. Sukupuoliasioista Hanna sai tietonsa istuessaan piikojen kanssa
keittiössä.
Surullinen
tämä kirja kyllä on. Hanna oli idealistinen nuori tyttö, joka tiesi maailmasta
niin vähän, että hänen toteutumatta jääneet haaveensakin olivat vaatimattomia. Onneksi
itseään etsivien tyttöjen ei enää tarvitse kokea Hannan kohtaloa. Vaikka
täydellistä tasa-arvoa ei ole saavutettu, niin ainakin opiskelumahdollisuudet
ovat samat sukupuolesta riippumatta.
Olen
osallistunut kirjabloggaajien klassikkohaasteisiin alusta alkaen. Aikaisemmat
klassikkopostaukseni ovat:
- Volter Kilpi: Alastalon salissa
- J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
- Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
- Aino Kallas: Sudenmorsian
- Maria Jotuni: Arkielämää
Klassikkohaastetta 6 emännöi blogi Kirjapöllön huhuiluja. Sieltä löytyvät kaikki haasteeseen osallistuvat blogit ja linkit postauksiin.
Minna Canth: Hanna
Kirjassa Canth: Köyhää kansaa, Kauppa-Lopo,
Hanna, Lain mukaan, Lehtori Hellmanin vaimo
Gummerus 2014, 5. painos
Hanna on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1886